Salaojat ja pumppaamo toimii
Pumppaamossa on tilapäinen pumppu, joka huolehtii vedenpinnan tasosta ja hyvin näyttää toimivan. Varsinainen ja pumppaamon mukana tullut pumppu asennetaan myöhemmin. Puolivälissä (teknisen tilan kulmalla) salaojakaivon vedenpinta oli 15 cm anturan alapinnan alla. Niskakaivot terassin kulmilla (kylmävaraston kulmat) ovat varmaankin jonkin verran korkeammalla (en tullut nyt niitä mitanneeksi), mutta siellä nyt ei asialla niin suurta merkitystä kun se on kaukana varsinaisen asuintalon kellarin sisätiloista, ja todennäköisesti rakennekuvien mukainen salaojien syvyys täyttyy sielläkin.
Kylmävarasto on ainakin omissa ajatuksissa tavallaan muusta talosta irrallinen, koska se lisättiin suunnitelmiin vasta viime tingassa (jos kerran terassin alle mahtuisi 80 cm sokkelitilaan joka tapauksessa konttaamaan, miksei samalla kaivettaisi sen verran syvältä että sinne tulee kunnollinen huonetila?) Samalla poistuu kahdenkertaisen vesieristeen ongelma kkylppärin seinän kohdalta, kun varaston puolelle ei siihen kohtaan bitumieristettä tule seinälle. Ja näin sitten tehtiin "bunkkeri" terassin alle. Ja jälleen tuli muutos suunnitelmiin, eli jos kerran talon kyljessä on kylmävarasto, niin miksi se ei voisi olla tarvittaessa lämmin? Nythän ne eristeet on paljon helpompi laittaa kuin joskus perästäpäin. Eli taas tuli muutos suunnitelmiin, ja tämän seurauksena esim. lattiavalut yms. ovatkin nyt yhtenäiset, kun ei tarvitse erottaa lämmintä ja kylmää lattiaa toinen toisistaan.
Vielä noista salaojien korkeuksista, että kuvien mukaan salaojaputken alapinta pitäisi olla joka kohdassa vähintään 10 cm anturan alapinnan alapuolella. Sitten kosteus ei enää kiipeä karkean sepelin läpi anturaan. Tai vaikka kiipeäisikin, sitten viimeistään se kosteuden nousu pysähtyy anturan yläpintaan, johon on kosaanikaasulla liimattu bitumikermi (se joka oli Starkissa melkoisen kallis). Anturoiden sisällä on vähintään 70 cm ja enimmillään yli metrin sepeli (kuopasta tuli vahingossa terassin kohdalla ehkä 20 cm liian syvä). Sieltä sepelin seasta kosteus ei pääse nousemaan millään konstilla. Tai jos nousisikin, sitten seuraava este on 20 cm styroksi, jonka päällä on 18 cm alapohja, joka jo varmasti pysyykin kuivana.
Jos kuitenkin alapohjaan tulisi esim. jonkun vesivahingon seurauksena paljon ylimääräistä vettä ja kosteutta, niin ehkä jälkikuivatuksesa sepelin seassa olevan radonin poistoputkistonkin voisi silloin ottaa käyttöön? Eli jos sen kautta voidaan imeä radonit pois, voisiko imeä myös kostean ilman? En tiedä. Ja mistä se korvausilma pääsee radonputkeen? Talon ympäriltä salaojakaivoista ja putkista? Ilmeisesti, koska talon sisäilma falskaa maaperään huonosti. Tai falskaa se sekin sen verran, että jos radonista tulisi ongelma, kyllä sekin jotain kautta eli jonkun hiushalkeaman tai muun reitin kautta yleensä sisäilmaan pääsee. Ainakin vanhemmissa taloissa on päässyt.
Tunnisteet: kellarin kosteuden halinta, pumppaamo, salaojakaivo
7 kommenttia:
Kuinka paljon pumppu joutuu pumppaamaan? Aikaisemmin mainitsit kadun puolella vettä tulleen puoli ämpärillistä sekunnissa ja sen poistamiseen tarvittiin suurtehoimuauto?
Hyvä kysymys ainakin jos vaikka katsotaan 2 kuukautta taaksepäin, eli sen ajan kellarin monttu on nyt ollut kokonaan auki. Montun pinta-ala on noin 100m2 ja pelkästään syyskuussa satoi 160mm, eli 16 cm eli 160 litraa neliölle, jolloin kellarin montun kokonaan keräämä vesimäärä on 160x100=16000 litraa eli 16 kuutiota. Sen verran sinne on satanut syyskuussa suoraan taivaalta, plus sitten on montun reunamaista voinut mennä valumalla vähän lisää. Ja kaikki tuo vesi on tietysti pumpattu pois sieltä.
Jatkossa sitten kun talo on jo valmis, sitten pumppu pääsee helpommalla. Kattoon osuva sade menee syöksytorvista sadevesikaivoihin, ja lirisee omalla painollaan tontilta pois. Samoin tekee talon käyttövesi, eli jätevettä ei tarvitse pumpata pois kellaristakaan. Mutta salaojavesi täytyy pumpata. Ja salaojat keräävät edelleenkin sen veden, mikä montun reunoilta valuu monttuun, miinus se vesi mikä osuu kattopeltiin. Eli talon reunoilla kiertää kapea vyöhyke, johon osuva sadevesi pitää pumpata pois. Tämän vyöhykkeen pinta-ala on nykyisen montun 100m2 miinus kattopellin pinta-ala noin 90m2 eli noin 10m2. Sille alalle sataa vuosittain noin 5-6 kuutiollista vettä (sademäärä vuosittain on 500-600mm). Sen enempää pumpattavaa ei pitäisi olla, eli määrä on hyvin mitätön verrattuna siihen mitä nyt on jo tähän mennessä pumpattu pois.
Jos sitten kadun alla tapahtuisi putkirikko tai jotain vastaavaa, sitten pumppaamista olisi varmaan aika paljon enempi. Jonkin verran tässä auttaa kuitenkin se, että omalta tontilta kadun alle menevät putket viettävät sentin pari metriltä, eli kaikki se vesi mikä tulee sen kaivannon sepelien väliin pitäisi valua putken ulkopuolella samaan suuntaan mitä putken sisälläkin oleva vesi valuu. Jos putkirikon ja jonkun muun tapahtuman sattuessa vettä vyöryisi tontille paljon kerralla, sitten toki salaojapumppukin voisi joutua koville.
Muutitko kellarin suunnitelmat lennosta? Tuppaavat nuo lennosta tehdyt suunnitelma muutokset käymään budjetin päälle, vrt. otetaan nämä kalliimmat laatat, kerranhan tässä vain rakennetaan ja itselle :)
Samaa minäkin varottelisin, että juurikin noista nopeasti tehdyistä ratkaisuista saattaa helpoiten tulla kalliita ja jopa virheellisiä. "Lähes siinä samassa" saatu kellari on osoittautunut useammassakin tapauksessa todella kalliiksi tilaksi. Mutta jos hyvin perehtyy suunnitelmiin ja harkitsee toisenkin yön yli, niin eiköhän asia sitten ole mietitty. Tsemppiä rakentamiseen!
yleensä sitä vettä tuppaa kupppiin kertymään muualtakin kuin taivaalta.
Terassin alle tulevan 13 m2 varaston savimaata ajettiin pois varmaankin 30 kuution verran eli 3 kuormaa. Hinta sille noin 750 euroa. Harkkoja (joista osa lämpöharkkoja) on tarvittu lisää noin 2000 eurolla ja lattiaan menee betonia pari kuutiota, jonka hinta 100 euroa/kuutio paikalle pumpattuna. Ontelolaatat ovat 50 euroa m2, joten niistä tulee 750 euroa. Yhteensä ehkä 4000 euroa talo olisi ollut halvempi, jos tälle kohtaa olisi jätetty savimaat paikoilleen.
Mikäli sadevettä menisi kuoppaan 2-3 kertaa se mikä on sademäärä, sitten vuosittainen pumpattava määrä olii 10-15 kuutiota. Sekin on suhteellisen pieni määrä, jos verrataan esim. haja-asutusalueiden taloihin joissa on oma kaivo, ja joissa yksi asukas kuluttaa 80 litraa vettä päivässä eli 2,5 kuutiota kuukaudessa. Silloin käyttövettä pumpataan 10 kuutiota kuukaudessa. Tai pumpattiin. Nyt kunnan oma vesi varmaan jo virtaa kaikissa etelä-Suomen pikkutaajamissa kaikkiin taloihin.
Lisäksi on varmaan rakennettu sellaisiakin kellareita, joista likavesi pumpataan pois, eli saunomisessa ja WC:ssä käytetty vesi lienee useita kuutioita kuukausittain.
Mikäli alkuperäisiin suunnitelmiin tulee matkalla muutoksia, niin varmaan niiden kustannusvaikutus on aina ylöspäin. Ja lisäkustannuksia voi tulla yht´äkkiä yllättäen muutenkin, vaikka ei tulisi suunnitelmamuutoksia lainkaan. Myös ALV saattaa nousta ensi vuoden alusta lukien, joten jonkinlaisia ylityksiä budjettiin voi tulla sitäkin kautta. Itse olen budjetoinut ylimääräisiin ja ennalta odottamattomiin kustannuksiin 1000 euroa kuukaudessa. Ja hyvin se on kulunut.
Typo-korjauksia:
olii = olisi
"Silloin käyttövettä pumpataan 10 kuutiota kuukaudessa"
(Puuttuu lauseesta, että jos olisi 4-henkinen perhe)
Ja lisäys äskeiseen:
Hirveän paljon sitä valumavettä monttuun ei mene. Pumppasin ekan kerran vettä vasta silloin, kun monttua oli kaivettu jo viikon verran. Veden vähäinen määrä voi johtua siitä, että tontin ympärillä kaikki muu maa on jo salaojitettu ja kuivattu aiemmin? Niin maantie kuin naapuritalojenkin tontit.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu