105 tonnin nostourakka käsin
Kovaa hommaa myös tämä kevytsoraharkkojen latominen. Laskettiin tänään, että kun kuorma-auto toi harkot pihaan, sen kuormakirjassa yhteispaino oli 35.000 kiloa. Kovasti vaan painoa kertyy, vaikka harkon tiheys on vain 700 grammaa litralta, eli 30% kevyempää mitä vastaava tilavuus vettä.
Jokainen harkko nostetaan käsin liukumisluiskalle, sieltä se nostetaan kellarin pohjalle odottamaan latomista, ja latoessa se nostetaan vielä kolmannen kerran. Täten käsin nostoja kertyy yhteensä 105.000 kilon edestä. Eli parin rekka-auton painon verran (täydessä lastissa ajoneuvoyhdistelmän enimmäispaino saa olla enintään 60 tonnia).
Harkkoauton HIAB olisi voinut nostaa osan harkkolavoista suoraan kellarin kuopan pohjalle, jos auto olisi päässyt perä edellä montun laidalle. Sivuttaisnosto onnistuu vain auton viereen, eli kaikki lavat jäivät täten montun reunalle maan tasolle. Sieltä niiden lemppaus ei onnistu mitenkään niin, että ne laitettaisiin yhdellä nostolla suoraan kellarin seinään kiinni. Aina kun lava tyhjennetään, harkkoja tulee niin nopealla tahdilla, ettei niitä mitenkään ehdi sitä vauhtia muuraamaan. Ja jossain välisssä apupoikien pitää sekoittaa muurarille myös lisää laastia ja laittaa harkkoihin harjateräkset paikoilleen, joten ei onnistu sekään, että harkkoja siirreltäisiin montun pohjalle vähän hitaammassa tahdissa, jolloin saman harkon nostokertoja tulisi vähemmän.
Tänään nosteltiin vähän yli 5000 kiloa, ja kyllä se hiukan tuntuu käsivarren lihaksissa. Selkä kesti yllättävän hyvin, eli ei tunnu miltään. Huomenna sitten vielä lähtö Vantaan Maratonille (en juokse tällä kertaa kuin neljäsosan), joten sen jälkeen tuntuu varmaan jaloissa myös. Tässä muutamia kuvia tältä päivältä:
Harjateräkset hitsataan kulmista kiinni.
Kulma hitsattuna.
Raudoitusuran teko harkon päihin.
Työkalu, jolla sahattu ura lohkaistaan.
Vanha valu autokatoksen alla hiukan halki. Tämän takia taloa siirrettiin metrillä länteen, eli vanha valu jää purkamatta maan alle.
Yksi lavallinen harkkojan painaa 1420kg. Tänään saatiin 3 miehessä menemään vähän yli 3 lavaa eli noin 5000 kg.
RUH 380 harkkoja. Niissä on kaksi puolikasta koloa keskellä, eli mahtaako ilmatasku myös eristää lämpöä?
Harkkolaastia 1000 kg:n pussista. Ämpäri kerrallaan kannetaan kellarin monttuun. Kätevää kun ei tarvitse hiekkaa sekaan, eli lisätään vain vesi.
Säädettävä kelkka. Ilman sitä olisi homma hidasta.
Aurinkokin pilkahti. Vielä olisi muutama harkko latomatta.
Harjateräs jätetään betonin keskelle, jotta se ei ruostu.
PEH 380 harkoissa hakanen pitää harkon kasassa, ettei se pääse leviämään.
Lämpöharkkojen väliin tulee laastisauman kohdalle villaa.
Pari videota myös "Videot" välilehdellä harkkohommista. Toinen eiliseltä, ja toinen filmattu tänään.
Tunnisteet: harjateräs, harkkojen muuraus, harkkojen paino, kellarin seinä, PEH 380, RUH 380
lähettänyt Mika @ 11.19
4 kommenttia
4 kommenttia:
Miksi teillä hitsataan kaikki raudat yhteen? Tietysti jos on ylimääräistä rahaa käytettävissä niin siitä vaan mutta yleensä rakentajien palkat on sen verran suuri kustannuserä että turhaa työtä nyt ei paljoa kannata tehdä. Saman asianhan ajaa kun teräs käännetään kulman yli. Tai onhan se jopa saumaa kestävämpikin näin ja aikapaljon nopeampi tapa.
Timpuri itse oli sitä mieltä, että kaiken nopeimmin ja parhaiten hän saa ne raudat kiinni toisiinsa hitsaten, ja kun rakennesuunnittelijalta kysyttiin, että saako näin tehdä, niin ei esteitä hitsaamiselle. Hitsauspuikkoihin on tähän mennessä kulunut rahaa alle satasen, eli alussa käytössä oli vajaa pakkaus, jonka hinta ei tiedossa, ja matkan varrella on ostettu Starkista lisää, siellä ne maksoivat 49,21 euroa (alennuksen kanssa).
Varmaan raudan päät voisi kääntää päistä koukkuun, ja anturoiden raudoittamisessa voisi käyttää sitomiseen rautalankaa (yleisimmin näin kait on tapana tehdä), pysyy nuo hitsattunakin kiinni. Tai ei niitä rautojan ainakaan käsin toisistaan irti saa.
Anturat ehkä kannattikin hitsata, sinne kun laitettiin 2 kerrokseen 4kpl harjateräksiä rinnakkain, ja ne toisiinsa kiinni kehikoksi neliön muotoisella harjateräksellä. Vetonin valussa oli sitten vibraaminen helppoa, eli aina kun vibra sattui osumaan johonkin rautaan, niin betonimassa humahti alas pitkältä matkalta, kun tärinä eteni koko kehikossa joka suuntaan.
Kyllä on erikoinen tapa raudoittaa. Kyllä kunnollinen taitettu mutka ja 900 jatkospituus on parempi!
Onhan harjateräkset muurauksessa täysin laastin ympäröimiä?
Kuvissa näkyy että ne makaavat pohjalla ja siihen päälle tulee laasti. Ruostuvat kyllä hetketkessä, jos ei laasti ole suojana.
Betoniraudat "kevitetään" vielä lopulliseen asuntoonsa, aina sitä mukaa kun valu edistyy. Eli niiden pitäisi jäädä betonin keskelle. Anturoissa jatkospituus oli jopa 1100 mm, siitäkin huolimatta, että myös anturan raudat oli hitsattu toisiinsa. Silloin jos raudat eivät ole "millään kiinni", paitsi kieruun kierretyllä rautalangalla, silloin jatkospituuksien pitää olla riittävän suuret. Samoin jos päät väännetään koululle toisen raudan taakse, niin silloinkin vastus alkaa vasta silloin kun koukun ja poikkiraudan välissä oleva muutaman millin välys poistuu. Ei niitä ihan tiukkaan saa pingotettua sillä tavalla tehtynä millään. Sen sijaan hitsaus sauma laittaa hanttiin heti alusta alkaen, silloin raudat ovat jäntevästi toinen toisissaan kiinni, ja tavallaan yhtenäinen rautatanko kiertää koko talon ympäri.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu