Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Anturalaudoitusten tekeminen alkanut

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Anturalaudoitusten tekeminen alkanut

Sepelin tasaus ja täryttäminen saatiin eilen tehtyä. Nyt alkoi teräsbetonianturalle muottien eli laudoitusten tekeminen.

Tässä vaiheessa jonkinmoisena hankaluutena on ollut se, että kaupungin tuomat nurkkapisteet ovat maanpinnalla, niistä 1 lähti kaivurin kauhassa (piti kaivaa metri laajemmalta kuin rakennuksen ulkoseinä), 2 on varmuudella vähän liikkunut ja ainoastaan 1 on kutakuinkin varmuudella sillä paikalla mihin se laitettiin. Korkeusero montun pohjalle on kuitenkin yli 2,5 metriä. Eli luotilangoistakin punnukset riippuvat aika pitkän langan päässä ja heiluvat tuulessa.

Toki anturan laidat saisi omasta mielestäni paaluistakin mitattua, ne sattuivat aika siistiin riviin, mutta timpuri haluaa olla niin tarkka, että hän vielä varmistaa ne paalujenkin paikat. Pientä heittoa niissäkin tietysti on. Kaupungin mittamiehet tulevat uudelleen paikalle sitten, kun aletaan laittamaan harkkoja anturan päälle, niin silloin rakennuksen kulmapisteiden paikka tarkistetaan vielä uudestaan.


Montun eteläistä reunaa 30.8.2012.


Monttu pohjoisreunalta 30.8.2012.

Tunnisteet: , ,

5 kommenttia:

30. elokuuta 2012 klo 9.36 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihmettelin itsekseni hieman kuinka salaojitus tuossa kuopassa on tarkoitus toteuttaa?

Kapilaarikatkosepeliä pitäisi olla muutama kymmenen senttiä anturan alla ja salaojat sepelipinnan alareunassa pohjamaa kallistettuna. Eikös tuossa ole aika tiukka monttu. Anturan reunakin lähentelee jo kaivannon reunaa.

Vinkkinä kannattaa varoa ettei vaan jää putket anturatasolle tai jopa yläpuolelle kun tuo savi ei juuri maanpinnalta valuvaa vettä ime ja muuten voi äkkiä olla koko alapohja märkänä ensimmäisten sateiden jälkeen.

Itse laitoin salaojat jo heti suodatinkankaan levityksen jälkeen jolloin ne varmasti ovat alimmaisina.

 
30. elokuuta 2012 klo 12.21 , Blogger Mika kirjoitti...

Joo kyllä tässä nyt hikinen homma tulee, että saadaan salaojat paikoilleen. Piirustusten mukaan salaoja on 40cm harkon ulkoseinästä ulospäin (noin 30cm anturan reunasta - anturan leveys on 60cm, ja "niskakaivo" on 33cm karkean sepelin yläpinnasta (siis anturan alareunasta) alaspäin. Matalimmillaan salaoja on pumppaamon kohdalla (pohjoisreunalla) 20 cm alempana. Kapillaarisepeliä on enimmillään reilu puolisen metriä, koska kuopasta tuli hiukan perskaatoinen, eli se syvenee väärään suuntaan. Kuvien mukaan 40cm karkeaa sepeliä olisi riittänyt.

Monttu on tosiaan aika "tiukka", jatkuvista lossaamisista huolimatta tai niistä johtuen. Osa lossaamisista tapahtui jo kaivurin paikalla ollessa, ja ne nostettiin ylös. Sen jälkeen osa lossauksista on myös ajettu ylös kottikärryllä, ja se ottaa tosissaan voimille.

Yhtään hetkeä ei ole vielä ollut sillä tavalla, että salaojaputken olisi saanut "heittämällä paikoilleen", eli aina on ollut joku este jossakin päin.

No, eiköhän tästä selvitä kuitenkin. Mutta hiki tulee pintaan aivan varmuudella.

 
30. elokuuta 2012 klo 12.22 , Blogger Mika kirjoitti...

"Matalimmillaan salaoja on pumppaamon kohdalla (pohjoisreunalla) 20 cm alempana."

Siis tarkoitin että vielä niskakaivoakin 20 cm alempana, eli matkaa anturan alareunalle silloin 53 cm.

 
16. lokakuuta 2012 klo 16.14 , Anonymous SJ kirjoitti...

Teillä laitettiin näköjään sepeli alimmaiseksi, kun yleensä laitetaan kai mursketta, joka kai tiivistyy paremmin/helpommin. Miksi teille tuli sepeli ja miten sen lätkääminen tiiviksi onnistui?

Itsekin haluaisin laittaa suoraan kapillaarikatkon alimmaksi, jos sen saa/pystyy sinne laittaa. Mun mielestä kuulostaa hassulta, että kapillaarikatko laitetaan vasta sisätäytöksi, koska tällöin kellarista menetetään EPS:ien verran huonekorkeutta tai joudutaan kaivamaan enemmän. Meillä pohjavesikin vaikuttaisi aiheuttavan pohdittavaa, joten haluaisin kaikki talon osat mahdollisimman ylös.

 
16. lokakuuta 2012 klo 21.32 , Blogger Mika kirjoitti...

Kuvien mukaan meillä mennään, enkä ole aina sen tarkemmin miettynyt, miksi joku asia on niin kuin on. Loogiselta nuo kuvat kuitenkin näyttää. Meillä 32 millinen sepeli tuli pohjalle, sen päälle 6-16 millinen. Vähän niitä täryllä tiivistettiin. Tiivistämisellä ei ehkä tässä meidän tapauksessa ollut niin tärkeää merkitystä, koska talo tehtiin paalujen varaan, ja tasoitusta ja tiivistystä tehtiin vaan sen verran ettei viemäriputket pääse painumaan ja vääntymään.

Talo on siis noin 10 metriä paksun savipatjan päällä, ja jos kurkistaa samanlaisten vanhojen talojen alle, niin savi näyttää salaojituksesta johtuen kutistuvan sentin vuodessa. Jos kävelee Tikkurilassa esim. Prismatalon ympäri, voi parhaiten talon radan puoleisella itälaidalla nähdä painumisen ihan kadultakin käsin, eli viereisen talon piha on 60-luvulta tähän päivään painunut jo puoli metriä ja katukivetkin "kiipeävät" talojen sokkeleita ylös, johon ne on jollain lailla jääneet kiinni ja puristuksiin. Näyttää niin kuin talot puskisivat kadusta ylös melkoisella voimalla.

Oletettavasti samoin käy meidän talolle myös, eli jos jostain pääsisi kurkistamaan anturoiden alle tai väliin esim. 20 vuoden päästä, niin todennäköisesti siellä olisi selvä ilmarako. Sepelit putoaa saven kuivumisen ja kutistumisen myötä, mutta talo jää paalujen varaan "ilmaan" roikkumaan. Siksi sepelin tiivistämisellä ei taida meidän talon kohdalla olla mitään merkitystä, jos asiaa katsotaan muutaman vuoden aika jänteellä. Sepeli ei kuitenkaan pitkässä juoksussa enää tue antureita, vaan anturi on rakennettu paalulta toiselle ihan niin kuin silta.

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu